Opetan neljättä luokkaa Lahden Möysän koulussa. Olen kehittänyt syksyn mittaan eräänlaista viikkourakkamallia oppilaitteni kanssa. Alun perin ajatus lähti siitä, että halusin tarjota oppilailleni kannustimen omien tehtävien suorittamiseksi ja oppimisen omistajuuden lisäämiseksi. Toinen asia, jota olen jo useamman vuoden pohtinut, oli arvioinnin ymmärrettävyyden ja kannustavuuden kehittäminen oppilaita motivoivampaan suuntaan. Tutustuttuani Pekka Peuran ajatuksiin yksilöllisestä oppimisesta innostuin kehittämään alakouluun istuvan kattavamman version, jota tässä lyhyesti avaan.
Viikon alussa maanantaina jaetaan oppilaille viikkotehtävät paperilla (puolikas A4, liitteenä) liimattavaksi vihkoon. Tästä listasta oppilaille selviää viikon tehtävät eri oppilaineissa, mahdollinen vapaaehtoinen extratehtävä sekä ne asiat, jotka pitää perjantaina osata. Mitään muuta läksyä oppilaat eivät viikon aikana minulta saa. Lista löytyy myös luokan peda.net-sivuilta, mikäli se sattuu vihkon välistä hukkumaan. Perjantaina on viikon urakasta koe (toinen puoli A4:sta, liitteenä), joka koostuu itsenäisestä osiosta ja opettajan ja oppilaan kahden kesken käymästä parin minuutin keskustelusta. Keskustelun tuloksena annetaan viikon urakasta kouluarvosana yhdessä opettajan kanssa ja tarvittaessa katsotaan mahdolliset rästitehtävät viikonlopuksi. Jos tehtäviä on jäänyt tekemättä, olen laittanut kotiin tästä tekstiviestin.
Minulla on ollut perjantaisin tuplajakotunnit joiden aikana olen ehtinyt juuri ja juuri haastattelemaan ja arvioimaan luokkani jokaisen oppilaan. Tosin juuri ennen joulua parina viimeisenä viikkona oppilaat tekivät koko arvioinnin itsenäisesti, mikä onnistui hyvin. Itsenäisen arvioinnin osuutta suunnittelen jatkossa lisääväni. Kahdenkeskinen juttutuokio on jatkossa edelleen tärkeä.
Olemme ottaneet käyttöön tänä vuonna Office 365 -ympäristön. Osassa viikkotehtävistä hyödynnetään sitä, esim. sähköpostin, esitysohjelmien, yhteisen tallennustilan ja tiedostojen jakamisen kautta. Näin ympäristö on juurtunut päivittäiseen koulutyöhön tehokkaasti. O365:n lisäksi olemme käyttäneet mm. Peda.net, Kahoot, Thinglink, Scratch2 -ympäristöjä ja -ohjelmia viikkotehtävissä. Ne oppilaat, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää kotona tietokonetta ja verkkoyhteyttä, ovat voineet käyttää koulun tietokoneita koulun jälkeen.
Joulutodistuksen välissä annoin jokaiselle oppilaalle yhteenvedon syksystä, johon sisältyivät kaikkien syksyn viikkourakoiden arvosanat, Wilma-merkintöjen lukumäärät (unohdukset, poissaolot, positiiviset merkinnät), luettujen kirjojen lukumäärät ja itsearviointi käytöksestä.
Palaute kotiväeltä on ollut pelkästään postitiivistä ja rohkaisevaa. Menetelmä on tarjonnut kodeille mahdollisuuden seurata koulutyötä, auttaa ja rohkaista oppilaita saavuttamaan uusia tavoitteita ja nähdä oppilaan koulutuloksia reaaliaikaisemmin. Urakkamallin avulla koti ja koulu ovat yhdessä kannustamassa oppilasta itsenäisempään työotteeseen ja omista tehtävistä huolehtimiseen. Vapaaehtoiset ekstratehtävät ovat innostaneet kotiväkeä yhdessä kokeilemaan esim. kuumailmapallojen ja soitinten rakennusta ym. Oppilaat ovat kokeneet menetelmän antoisaksi ja palkitsevaksi, vaikka moni on kokenut sen perinteistä tapaa työläämmäksi, koska viikon ajankäyttö tulee itse suunnitella.
Mielenkiintoista ja yllättävääkin oli havaita syksyn ensimmäisinä viikkoina ahdinko oman työn suunnittelussa oppilailla, jotka perinteisesti ovat tottuneet pärjäämään hyvin koulussa. Kun alussa osan viikkotehtävistä oli jättänyt tekemättä noin kolmannes luokasta, syksyn viimeisten viikkojen osalta näin teki vain muutama oppilas. Kehitys tehtävien tekemisessä oli muutaman harjoitteluviikon jälkeen nousujohteinen varsinkin niiden oppilaiden kohdalla, jotka aikaisemmin olivat kärsineet huonosta koulumotivaatioista. Syksyn ensimmäisten viikkojen aikana kehitin menetelmää aktiivisesti paremmin toimivaksi ja opettajaa vähemmän työllistäväksi. Alun suuret suunnitelmat ryhmien tulosvastuista ym. siirsin suosiolla tulevaisuuteen. Tärkeintä on, että oppilaat kukin yksilönä oppii vastuullisen ja suunnitelmallisen tavan tehdä koulutyötä sekä ymmärtää arvioinnin syy-seuraus -suhteen ja innostuu tavoittelemaan parhaintaan.
