Kivimaan koulun seitsemännet luokat (noin 100 oppilasta) aloittivat omaan tahtiin etenemisen matematiikassa viime viikolla. Ensimmäiset kaksi oppituntia käytettiin uuden menetelmän esittelyyn ja polku.opetus.tv-palvelun testaamiseen:
Alkuhämmennyksen jälkeen tunnelma ensimmäisillä varsinaisilla tunneilla on ollut keskittynyttä ja omaan tahtiin eteneminen motivoi. Nopeimmat oppilaat olivat laskeneet kotona jo ensimmäisen tason kaikki pakolliset ja syventävät tehtävät ja tekivät omilla älykännyköillä tasotestin menestyksekkäästi.
Vanhemmat pidetään alusta asti ajan tasalla. Kotiin lähteneen kirjeen voit lukaista täältä.
Yläkoulun matikan #HackEd-malli
Opettajan ja oppijan uudet roolit
Suurin muutos #HackEd-mallissa ”perinteiseen” opettajajohtoiseen opetukseen verrattana on juuri sen (opettajajohtoisuuden) vähentäminen minimiin. Opettaja ei ole enää oppimistilanteessa aloitteen tekijänä, vaan oppijalle annetaan tilaa ja aikaa ymmärtää. Tutkimusten mukaan perinteisessä opettajajohtoisessa opetuksessa 80% oppijoista alisuoriutuu omiin kykyihinsä nähden.
Oppijalle annetaan vapaus edetä ja oppia uudet asiat juuri sillä hetkellä kuin se on hänen kannaltaan otollisinta. Samalla edellytetään vastuun ottamista omasta oppimisesta ja osaamisen arvioinnista.
Opettajan rooli muuttuu luokassa kierteleväksi auttajaksi, jolla on enemmän henkilökohtaista aikaa jokaista oppijaa kohti, varsinkin heikoimpia varten. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö koskaan kannattaisi opettaa enää mitään opettajajohtoisesti, sillä joissain tilanteissa se voi olla järkevin tapa. Kuitenkin se on usein tehoton opetusmenetelmä.
Osa oppijoista osaa heti ottaa vastuuta omasta etenemisestä ja asettaa tavoitteita, missä aikataulussa etenevät. Toiset taas tarvitsevat aluksi voimakkaasti opettajan ohjausta ja aikataulutusta. Jonkinlainen esimerkkiaikataulu ei ole hullumpi idea, mutta riskinä on aina, että heikommat aikataulusta jälkeen jäävät alkavat ottaa stressiä, jos eivät pysy aikataulun tahdissa.
Tasot
Jokainen koealue on jaettu pienempiin osakokonaisuuksiin, eli tasoihin. Tasolta toiselle pääseminen edellyttää, että tasoon liittyvät pakolliset tehtävät on tehty ja tasotesti suoritettu hyväksytysti. Tasot käydään läpi järjestyksessä ja ne noudattavat mastery learning -nimistä menetelmää, jonka mukaan edellinen taso opetellaan aina hallitsemaan (mastery) ennen seuraavalle tasolle siirtymistä.
Jokaiseen tasoon liittyy aina muutama vapaaehtoinen syventävä tehtävä, joita tekemällä on mahdollista tavoitella kiitettäviä arvosanoja 9 ja 10.
Oppilas liimaa vihkoonsa jokaisen tason aluksi pienen lappusen, johon on koottu pakolliset- ja syventävät tehtävät, kirjan teoriasivut ja tasotestin osoite. Lappuun ruksataan tehdyt tehtävät ja tasotestin tulos:
Ensimmäisen koealueen tasojen lappuset on vapaasti käytettävissä täällä.
Tasotestit polku-palvelussa
Tasotestin avulla oppilas varmistuu siitä, että hallitsee tasolla opitut taidot. Läpipääsyraja on 85%, eli normaalin kokeen rajaa korkeampi. Testin maksimipistemäärä on 36 pistettä, josta puolet tulee oppilaan oman ymmärryksen arvioinnista ja loput 18 pistettä kolmesta kuuden pisteen tehtävästä.
Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että jos oppilas ymmärtää täysin malliratkaisut ja saa 18 pistettä ymmärryksestä, täytyy jokaisesta tehtävästä saada n. 4/6 pistettä läpipäästäkseen.
Oppilas menee joko omalla tai koulun mobiililaitteella (tai tietokoneella) polku-palveluun (polku.opetus.tv), valitsee valikosta yläkoulun ja sen jälkeen testin oikeasta kohdasta. Jokaisesta testistä löytyy kolme rinnakkaista versiota (esim. 1.1, 1.2 ja 1.3) siltä varalta, että testi ei mene heti läpi
Kun oppilas on saanut testin tehtävät laskettua vihkoonsa, tarkistaa ja pisteyttää hän suorituksensa pisteytysohjeen mukaisesti. Pisteytysohjeet ja alasvetovalikot pistemäärien syöttämistä varten löytyvät joka tehtävän alalaidasta oranssin napin takaa:
Kun kaikkien kolmen tehtävän pistemäärät on syötetty, näyttää Tulos-välilehden mittari testin tuloksen:
Polku-palvelun yläkoulun testien yhteyteen kootaan tulevaisuudessa myös teoria ja opetusvideot samaan tapaan kuin lukion polussa.
BookAI ja oppimisen sormenjälki
Learning Fingerprint (osaamisen sormenjälki) mallintaa oppijan käsitteelistä ajattelua (käsiteverkostoja) ja pyrkii näin muodostamaan visualisoitavissa olevan kuvan oppijan osaamisesta suhteessa tavoitteisiin ja opittavaan kokonaisuuteen. Käsitteellisestä mallista voidaan paikantaa tavoitteen kannalta olennaiset oppimistarpeet, jolloin oppijaa voidaan ohjata tarpeellisen tiedon lähteille tai asian osaavan ystävän oppiin jo ennen turhautumista.Kun oppijan taidot kehittyvät, erityisesti käsitteellisen muutoksen yhteydessä, Learning Fingerprint visualisoi osaamisen kehittymisen oppijalle. Oman osaamisen ymmärtämisen ja osaamisprofiilin kehittymisen on todettu nostavan opiskelijoiden motivaatiota sekä auttavan opiskelijoita saavuttamaan parempia oppimistuloksia.
Polku-palveluun tulee jokaisen kokonaisuuden yhteyteen QR-koodi (BookAI:n kurssikoodi), joka on tarkoitet Oppimisen sormenjälki -sovellusta varten. Sovelluksesta on tällä hetkellä käytössä Android-laitteissa toimiva testiversio, joka on ilmaiseksi ladattavissa täältä. Sovelluksesta on tulossa versio myös mm. iOS-laitteille. Ohjeet sovelluksen käyttöön löydät QR-koodin yhteydestä tällä hetkellä ’7lk: Kokonaisluvut’- ja ’7lk: murto- ja desimaaliluvut’-kokonaisuuksista.
Opetusvideot tai kirjan teoria
Oppilaille on annettu mahdollisuus opiskella tasojen teoria joko kirjasta tai katsomalla opetusvideoita. Opetus.tv -sivustolta löytyy jo jonkin verran avoimesti käytössä olevia yläkoulun opetusvideoita ja lisää tulee koko ajan. Oppilaita on kannustettu tekemään muistiinpanot videoiden pohjalta vihkoon ja osa tätä suositusta noudattaakin. Luokkaan kannattaa hankkia muutamia kuulokkeita sitä varten, jos oppilailla ei satu olemaan omia kuulokkeita mukana videon katselua varten. Jos oppilas ei heti ymmärrä jonkin videon asiaa, on kannustettu katsomaan ensin video uudelleen, sitten kysymään kaverilta ja lopuksi opettajalta. Tämä ohje on kuitenkin vain viitteellinen.
Jos innostut tekemään opetusvideoita, kannattaa videon pituus pitää riittävän lyhyenä max 2-3 minuuttia. Opetusvideon sisältö tulisi pyrkiä rakentamaan yhdelle ruudulle niin, että koko videon tuotos on näkyvillä videon lopussa. Näin sen vuoksi, että oppilaat monesti tykkäävät kelata videota eteenpäin, jos ymmärtävät uuden asian ilman selitystä ja kelaavat taaksepäin vain, jos eivät ymmärrä jotain ruudulla näkyvää asiaa.
Linkkejä
- Polku-palvelu (tasotestit sähköisesti, valitse valikosta Yläkoulu)
- Opetus.tv (opetusvideoita)
- maot.fi (teoriaa yksilöllisestä oppimisesta ja esimerkkejä kokeiluista)
- YouTube: Jukkander-käyttäjänimi <– opetusvideoita varsinkin potenssilaskennasta ja polynomeista (lisää tulee koko ajan)
2 comments for “Kaikki seiskat aloittivat yksilöllisen etenemisen Kivimaalla”